Geo-osaaja 2030

Geo-osaaja 2030 on FIN-GEO-koulutusyhteistyöverkoston yliopistojen yhteistyössä toteuttama verkkokysely. Selvityksen tarkoituksena oli kerätä laajapohjaista tietoa geotieteellisten asiantuntijoiden tulevaisuuden osaamistarpeista alan koulutussuunnittelun tueksi. Kyselyssä selvitettiin myös kotimaisten alan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten nykyiset geotieteiden koulutusohjelmat suoriutuvat tehtävästään suhteessa nopeasti muuttuviin työelämän vaatimuksiin.

Kyselyn alustavat tulokset ovat esitelty tässä.
Tarkempia tulostietoja ja tulkintoja päivitetään kevään 2022 aikana.

Tulostietoja hyödynnetään geotieteiden koulutusohjelmien kehitystyössä. Yliopistojen geotieteiden koulutusohjelmista vastaavien ajatuksia ja suunnitelmia löydät täältä.



Kyselyyn kertyi vastauksia 76 kappaletta. Vastauksia tuli sekä yksittäisiltä henkilöiltä että useampien henkilöiden muodostamilta työyhteisöiltä tai -ryhmiltä. Suurin osa vastauksista edusti sekä yksityistä sektoria (45 %) että kunta- ja valtiosektoria (22 %). Lähes kaikki vastaajat (90 %) olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon.


Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka tärkeitä mainitut tiedot, taidot ja osaamisen lajit ovat työelämässä, ja kuinka hyvin nykyinen koulutus vastaa tämän päivän työelämän haasteisiin.


Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin nykyinen koulutus vastaa tämän päivän työelämän haasteisiin mainittujen tietojen, taitojen ja osaamisen lajien osalta.


Vastaajien mukaan eniten työelämässä tarvitaan käytännön taitoja ja osaamista, perustason IT-osaamista, kielitaitoa, teoriaosaamista ja ryhmätyötaitoja. Geotieteiden korkeakoulutus vastaa parhaiten näistä teoriaosaamistarpeeseen, jonka voi vastauksista tulkita korkeakoulutuksen selvästi onnistuneimmaksi osa-alueeksi. Tärkeimpänä osaamislajina vastaajat pitivät kuitenkin käytännön taitoja ja osaamista, joiden kouluttamisessa korkeakoulut menestyvät tärkeinä pidetyistä taidoista selkeästi heikoimmin.

Eri tietojen, taitojen ja osaamisen lajien tärkeys työelämässä (vaaka-akseli) ja vastaajien arvio siitä, kuinka hyvin nykyinen geotieteiden korkeakoulutus vastaa niiden osalta työelämän tarpeisiin (pystyakseli). Vastaukset ovat annettu asteikolla 1–5 ja pisteet edustavat kaikkien vastauksien keskiarvoja.

Kyselyssä selvitettiin geotieteiden nykyisen koulutuksen tilaa myös avoimilla kysymyksillä:
Mitkä ovat mielestäsi kotimaisen geotieteiden korkeakoulutuksen vahvuudet?
– Mitkä ovat mielestäsi kotimaisen geotieteiden korkeakoulutuksen heikkoudet?
– Puuttuiko geotieteiden alan koulutuksestasi joitain sellaisia taitoja tai tietoja, joita olisit ehdottomasti tarvinnut työelämässäsi?
– Koulutetaanko geotieteiden koulutusohjelmissa jotakin sellaista, jolla ei ole minkäänlaista relevanssia työelämässä?


Kyselyn viimeisessä osassa vastaajia pyydettiin arvioimaan alan tulevaisuuden näkymiä seuraavilla avoimilla kysymyksillä:
Mikä tai mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät geotieteellisen alan osaamistarpeisiin vaikuttavat (mega)trendit? Miten näiden trendien asettamiin haasteisiin voitaisiin parhaiten vastata alan koulutuksessa?
– Mitä sellaista osaamista nykyisestä geotieteiden koulutuksesta puuttuu, jota mielestäsi alan kehityksen kannalta ehdottomasti tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua?
– Mitä sellaista osaamista nykyisestä geotieteiden koulutuksesta puuttuu, jota mielestäsi alalla toimiva ammattilainen ehdottomasti tarvitsee työelämässään kymmenen vuoden kuluttua?
– Jos saisit päättää kymmenen opintopisteen (270 työtuntia) laajuisen pakollisen opintokokonaisuuden sisällöstä, joka sisällytettäisiin kaikkiin kotimaisiin geotieteiden koulutusohjelmiin, mitä se sisältäisi ja miksi? Mille tasolle kokonaisuus sijoittuisi?

Skip to toolbar